Neitsyt
Neitsyt, edustaa parhammillaan puhdasta psyykeä ja mielen siveyttä. Näistä käsitteistä onkin
peräisin Neitsyt nimitys. Nykymaailmassa Neitsyen alkuperäiset käsitteet koetaan vieraiksi,
samalla kun koko Neitsytmerkki on väärinymmärretty tai oikeammin sanottuna sitä ei ole ymmärretty olenkaan.
Neitsyt on ihanteellinen metodien tallentajana ja niiden siirtäjänä eteenpäin. Asiat ja ilmiöt säilyvät
hänen hoivissaan lähes alkuperäisinä. Mitään ei muuteta turhan takia mielummin säästetään, korjataan ja siistitään.
Työn jälki on virheetöntä ja huolellista, kuten myös asioiden kopiointi ja entisöinti.
Loistava kyky kohdata elämän puutteet. Rakastaa arkea, ei odota elämältä liikoja. Löytää
elämäntarkoituksen arkipäivän ongelmien keskeltä. Siisti, täsmällinen ja työn jälki on aina laadukasta.
Yksipuoleinen järkeily lisää arkuutta ja estää tarttumasta omiin asioihin, jotta saisi elämäänsä ja
asioihinsa kauan kaivattua muutosta. Neitsyen ei tulisi sortua liialliseen miniatyristisyyteen tai
väittelyyn joka estää näkemästä - metsää puilta.
Neitsyen paradoksi: on intuitiivinen tieto ikuisesta koskemattomuudesta ihmisen syvimmän ja
aidoimman osan puhtaudesta mielen ja psyyken - takana!
Neitsyt merkissä kiteytyy tiivimmin nykyihmisen homo sapiens - ajattelevan ihmisen olemus hyvässä ja
pahassa. Ihmisen syvin koskemattomin osa (Itse) ilmenee vain absoluuttisessa alku-tilan
kaltaisessa - ajatuksettomuudessa.
Niin juuri! Luit aivan oikein ajatuksettomuudessa..
Neityen paradoksi on homo sapiensin paradoksi ajattelevana ihmisenä kohdata ajattelunsa puutteet
ja nousta ajattelunsa ulkopuolelle. Tietäminen ei ole ajattelemista, se tulisi olla oivaltamista
ilman erittelyä. Se on eräänlaista intuitiivisuutta ilman sanoja tai tunteita.
Karkea vertailukohta neitseellisestä, ajatuksettomasta puhtaudesta voisi olla; - maiseman tai
taideteoksen mykistävä ihailu. Tällöin Neitsytkin unohtaa kohteen arvioimisen ja sen kritisoimisen,
ja hän sulautuu pois mielensä kaksinaisuudesta. Tai kun Neitsythenkilö syventyy jonkun asian tai
työn tekemiseen niin että hän unohtaa itsensä, tekijänä. Kun ei tarvitse arvostella omaa suoritusta
vaan Itse Tekeminen ja luominen tuovat iloa. Nykyihminen on useimmiten täydellisessä ristiriidassa oman
alkuperänsä kanssa.
Mielenlaatu: on siivota, pestä, järjestää ja eritellä - omia ja muiden jätöksiä ja eritteitä.
Neitsyt muistaa tuulettaa kaiken muun tunnollisesti paitsi omia ajatuksiaan, joita minä-subjekti
luo mielikuviksi ja asenteiksi, jonka avulla Neitsyt kontrolloi tietoisuuttaan. Muuta maailmaa ja
perimmäistä Itseään vastaan.
Neitsyen-puolison: tulisi olla ”ajattelun ja tilanteiden yläpuolella”. Vain viisaus ja hyvä kokonaisuuden taju saa
Neitsyen yksityiskohtiin menevän saivartelun loppumaan.
Onnistunut egosta irrottautuminen olisi; ”minä olen täydellinen, näin keskeneräisenäkin. Minun
arvioni ei ole tärkeä, eikä minun tarvitse analysoida mitään. Voin vain heittäytyä eteeni
tuleviin tilanteisiin. Tiedostamattomalla tasolla olen jo valinnut eteeni tulevat asiat. Minä en
osaa enkä halua järjestellä mitään sillä kaikki on jo kohdallaan. Loppu onkin vain asennekysymystä”.
- Analysoinnin tulisi olla välinen ja työvaihe, ei elämäntarkoitus.
|