Artikkelit

Sideerinen vai Trooppinen -eläinratajärjestelmä?

Kädenvääntö siitä, kumpi on totuudenmukaisempi sideerinen vai trooppinen eläinratajärjestelmä. Ongelman ydin on sama kuin yleisen suhteellisuusteorian keskeisin tulkintaongelma: ”Absoluuttisen” ajan, ”absoluuttisen” paikan ja liikkeen (tarkkailija) hyväksyminen, jota lähinnä fyysikot ja tähtitieteilijät käyvät keskenään.

Asettaessamme jonkin paikan erikoisasemaan (esim. mitattavat pisteet) asetamme automaattisesti myös aikakoordinaatin (esim. kiintotähdet) ”absoluuttiseen” erikoisasemaan. Yleisen suhteellisuusteorian kosmologisten mallien rakentamiseksi on välttämätöntä hyväksyä myös ”absoluuttinen” liike. (absoluuttinen liike, liikkeenä, havaitsijan suhteen). Koska valolla on muitakin nopeuksia kuin liikenopeus, niin toistensa suhteen samanarvoiset havaitsijat (mittaajat) näkevät (!) saapuvan valon aallonpituuden erilaisena.

Jos olisi jokin perusteltu syy pitää jotain valon aallonpituutta oikeampana, niin tämä asettaisi yhden havaitsijan erikoisasemaan. Kirjoittaa Raimo Lehti artikkelissaan; Paikka suhteellisuusteoriassa ja kosmologiassa. Internetsivut 3.7.2002. http://www.tsv.fi/ttapaht/005/lehti.htm

Astrologiaa kritisoidaan pinnallisemmalla ongelmalla. Eli siitä, kumman laskentajärjestelmän mukaan planeetan ”totuudenmukainen” sijainti kyetään laskemaan. Onko horoskooppimerkkisi oikeasti Oinas, onko Aurinko silloin Marsin tähdistössä kuten trooppinen astrologia väittää?

Oikea vastaus on kyllä ja ei, koska se on suhteellista. Astronomit eli tähtitieteilijät väittävät sen todellisuudessa (!?) olevan Kalojen merkissä. Aurinkomerkki Kalat on heidän laskentajärjestelmän mukaisesti oikeasti (!?) Vesimies, Vesimies taas oikeasti Kauris jne. Tämä on ongelma tähtitieteessä, ei astrologiassa!

Intialaisessa astrologiassa käytetään sideeristä eläinrataa joka laskee planeetat saman periaatteen mukaisesti kuin astronomit. Vakuuttaen näin käytettävänsä auringon-, kuun-, nousevien-, yms. merkkien osalta tähdistöjen ja planeettojen todellista suhdetta.

Tähtitiede kiirehtii kuitenkin vakuuttamaan että astrologinen maailmankaikkeus on hyvin köyhä koska se koostuu vain kahdestatoista tähdistöstä ja kymmenestä planeetasta. Päinvastoin. Se maailmankaikkeus laajenee miljardeilla tähdillä ja niiden planeetoilla, ei koskaan kykene korvaamaan planeettojen merkitystä astrologisesti. Tässä tähtien ja tähdistöjen määrän väitetään korvaavan tulkinnallisen laadun.

Koen astrologiset tähdistöt vähintäänkin yhtä merkittävinä tapahtumien osoittajina kuin ihmiskunnan muistiin kirjatut tieteelliset saavutukset. Jos tutkittavilta kohteilta puuttuu tämä syvempi merkitys ainakin oma mielenkiitoni loppuu.

Astronominen maailma on mekaanista kappaleiden välisten tilan ja nopeuksien mittaamista, k un taas astrologinen symbolien maailma tyytyy suppeampaa valikoimaan tähtiä ja löytää niillä syvempää merkitystä. Mekaanisen maailman etuna on kyky kopioida liikettä (autot, purjelentokoneet, radio, lentokoneet, raketit, televisio, satelliitit). Symbolisen maailman etuina on taas itsen ja kanssaihmisten parempi tuntemus. Eräässä mielessä tästä löytyy selkeä jako ulkoisiin, maskuliinisiin ja sisäisiin, feminiinisiin tarkkailutapoihin. - Näkökulmasta riippuen.

Lisäksi he haluavat muistuttaa, ettei Aurinko ja Kuu ole planeettoja vaikka astrologisessa ammattisanastossa niin väitetäänkin. Unohtaen ettei se ole sama asia, kuin termin - merkitys.

Seuravassa sama esitetty kuvina:


Kuva 1

Maapallon akseli on viereisessä kuvassa kallellaan, ja se kuvaa nykykyistä kohtaa tekemällä reitillä. Poikkeama pystyasennosta on enimmillään 24.5 astetta. Maan akseli vaappuu piirtäen täyden ympäri noin 23 000 – 25 000 vuoden välein.

Kuva 2

Vaakatason ”akseli” kuvaa ekvaattoria eli ratatasoa jossa sijaitsee aurinko ja kuu ja muut lähiplaneetat.
Aurinkokuntamme kaikki planeetat mukaan lukien siis aurinko ja kuu vaikka niitä ei luokitellakaan virallisesti planeetoiksi, kutsun niitäkin selkeyden vuoksi planeetoiksi, sijaitsevat siis kaikki samalla tasolla.

Tämän lisäksi maata kiertää lähietäisyydellä tähdistövyö, eläinrata - toisin sanoen. Ratataso on tärkeä laskennallinen kohta, jonka mukaan esimerkiksi trooppinen astrologia laskee planeettojen sijainnit tähdistössä. Maapallo kallistuu pyöriessään moneen suuntaan. Ensinnäkin se pyörähtää kerran vuorokaudessa oman akselinsa ympäri samalla kun se kiertää auringon ympäri kerran vuodessa. Tästä johtuu vaihtuvat vuodenajat.
Kuva 3

Yllä olevassa kuvassa näemme kuinka maapallo kiertää aurinkoa ja näyttää aina eri puolen itsestään auringolle. Tämän seurauksena vuodenajat vaihtuvat maapallolla.